minusta jotakin

FIN MVA FIN JVA
Curlicue' Urban Cowboy
5.8.2003-26.12.2012

Olen hevosyrittäjä ja koiraharrastaja Salosta,aivan eteläisimmästä Suomesta.

Olen aina pitänyt eläimistä. Hevoset ja koirat ovat suurin kiinnostuksen kohteeni. Olen kaupunkiperheestä, mutta sain mahdollisuuden hankkia hevosen 16-vuotiaana 30 vuotta sitten tuttavieni ostettua maatilan. Ensimmäisen koirani (labradoriuros Roope) hankin heti muuttaessani "omaan kämppään" lukion,hevostalouskoulun ja kegitysseppäkoulun jälkeen. Jäin hevosalalle ja nykyään opetan ja valmennan hevosia työkseni omalla Kisarilan tilalla. Tallillani on myös yksityisiä hevosia täyshoidossa ja harjoitan pienimuotoista, lähinnä suomenhevosten, kasvatustoimintaa.

Liityin Salon Seudun Noutajiin Roope-koiran myötä ja kävin myös sen kanssa "taippareissa" pari kertaa. Tähän koiraan olis voinu heittää kuluneeen kliseen; kyllä se kotona osaa... Todennäköisesti Roopen suurin ongelma oli arkuus vieraita uroksia kohtaan, koska se joutui valitettavasti kaksi kertaa toisen uroksen hampaisiin. Katsoin viisaammaksi antaa Roopen olla vaan tallikoirana ja siinä roolissa se oli loistava.

Toinen koirani olikin jo kihara. Musta uros Curlicue's Urban Cowboy, joka hankittiin Lapualta Turjan Astan Curlicue's kennelistä. Capon kanssa tulikin harrasteltua vähän kaikenlaista, näyttelyitä, metsästyskokeita ja vepeilyä. Mutta jäljestäminen oli se Capon juttu. Innostuin käymään metsästyskoirien jäljestyskokeissa ja Capo saavuttikin sillä alalla Jva (jäljestysvalio) tittelin FinMva:n rinnalle. Mutta kaikista eniten ylpeilen tämän koiran kohdalla sen sitkeydestä käytännön jäljellä. Capo oli auttamassa useita kertoja haavakkohirvien jäljittämisessä. Valitettavasti jouduin luopumaan 2012 tapaninpäivänä tästä hienosta koirasta äkillisen sairauden takia, sen ollessa 9-vuotias.

Curlicue's Double Charm (Sara) liittyi perheesemme (minä, Martti, Miro-97) 2007 syksyllä. Saran kanssa olen keskittynyt enemmän nomeiluun. Sara onkin innokas noutaja ja voin ihan rehellisesti sanoa sen kohdalla, että se tekemisillään tai tekemättä jättämisellään peilaa 100% sitä, mitä olen harjoitellut tai jättänyt harjoittelematta. Sara rakastaa myös vepeilyä, joka on ollut kaikille kiharoilemme mieluisaa.

Jane tuli taloomme täyttämään Capon jättämää tyhjää aukkoa perheessämme.Capon tassunjälki jäi pysyvästi sydämeemme, mutta Janen (Kulteen Calamity Jane) tulo tammikuussa 2013 toi kotiimme taas elämää ja vauhtia. Jane hankittiin Kulteen kennelistä Anne Paavolan luota. Kiinnostuin Janesta sen suvun vuoksi, koska olen kiinnostunut erityisesti nomeilusta.Jane onkin erityisen innokas noutaja, mutta on se pyörähtänyt myös näyttelykehässä.

Täytyy sanoa ,että kiharat ovat mun rotu.Se on oikea 'dual purpose ' rotu.Sen kanssa voi tehdä ihan mitä vain ja kuitenkin kotona ne loikoilevat tyytyväisinä , ja mielummin siinä ihan vieressäCool.

Noutajieni innoittamana hankin metsästyskortin 2013 keväällä.  Samana vuonna minut hyväksyttiin myös Halikon Nummen metsästysseuraan koejäseneksi. Kasvattajan peruskurssin suoritin 2012 ja 13.11.2014 minulle myönnettiin kennelnimi Kisarilan. Ensimmäinen pentue odottaa vielä itseään, mutta ennen sitä yritän kehittää itseäni varsinkin koiran kouluttajana. Tästä polusta kirjoittelen säännöllisen epäsäännöllisesti blogissani.

  • Jane s.27.11.2012 & Miro, kuva 30.3.2013

  • FINMVA Curlicue's Double Charm s.23.8.2007
    kuva. Marika Simelius